Ihan Rovaniemeltä!

Kangaskassi jalkojen juuressa ja opiskelija-alennettu junalippu puhelimen mobiiliappissa odottamassa konduktöörin lipuntarkastusta. Edessä on taas yhdeksän tuntia junassa läpi lumisen Suomen. Savon maisemat ja metsät vaihtuvat suhteellisen nopeasti junan kyydissä Kainuun vaaroihin ja lopulta juna pysähtyy opiskelupaikkakunnalleni, Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle.

Postinumeroni vaihtui Rovaniemelle jo puolitoista vuotta sitten. Etelä-Savon järviset maisemat ja maankuulu tori saivat väistyä joulupukin kaupungin eloisan elämän tieltä, sillä onnistuin saamaan opiskelupaikan Lapin yliopistosta. Jo vuotta aikaisemmin olisi ollut mahdollista lunastaa koulupaikka samaisesta yliopistosta, eri alalta tosin. Opintojen jatkaminen ei tuntunut vielä siinä hetkessä mielekkäältä ja päätin jättää opiskelupaikan vastaanottamatta. Vuotta myöhemmin aika oli kuitenkin kypsä ja muutto Rovaniemelle tuli elokuun lähestyessä koko ajan ajankohtaisemmaksi.

Muutto kauaksi kaikesta tutusta ja turvallisesta ei kaikille ehkä ole prioriteettilistan kärkipäässä ja kieltämättä aluksi itsekin punnitsin perinteisesti uhkia ja mahdollisuuksia. Punnitsemisen tulos oli silloin murskaava, mahdollisuuksia oli loputtomasti. Uhka oli lähinnä se, että ei aina pääsisi ihan jokaiselle kerrassaan herkullisille ja viihdyttäville sukulounaille välimatkan takia. Sitä paitsi: Rovaniemellä asuessa asun jopa suhteellisen lähellä perhettä ja ystäviäni. Edellinen pidempi muuttokohde oli 15 000 kilometriä päässä Australiassa, joten puoli Suomea ei enää tunnu matkalta eikä miltään.

Osoitteen ja postinumeron muutoksen lisäksi, opiskeluiden perässä muuttaminen toi arkeen ainakin omalla kohdallani monia pieniä muutoksia. Enää ei löytynyt kauppojen hyllyiltä sitä ihanaa kauraleipää mitä oli usein tottunut ostamaan, eikä kahviloissa ei enää työskennellyt hyviä ystäviä, joiden kanssa kuulumisien vaihtaminen kiireessäkin oli virkistävää. Toisaalta naapurin vanhan herran kanssa kuulumisten vaihtelu ja uusien lenkkipolkujen löytäminen uudesta kaupungista tarjoili uusia kokemuksia arkeen. Arkiset muutokset tekivät kuitenkin jälleen omalle kohdalleni hyvää. Opin arvostamaan sitä mitä edellinen kotikaupunkini minulle tarjosi viiden vuoden ajan, mutta olen myös nauttinut suuresti uudesta ympäristöstä ja ilmapiiristä.

Saatoin ainakin hetkellisesti menettää järvimaisemat ja kauraleivät, mutta tänä puolentoistavuoden aikana olen kuitenkin saanut opiskeluilta ja uudelta kotikaupungilta enemmän kuin olisin voinut toivoa. Vaikka välillä väsyttää ja tuntuu, että esseiden palautuspäivät saavuttavan minut nopeammin kuin valonnopeus, en voisi olla tyytyväisempi. Opiskelu ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on kasvattanut minua ihmisenä lyhyessä ajassa jo paljon. Odotan innolla miltä tulevat opiskeluvuodet tuovat tullessaan, mutta olen varma, että mahdollisuuksia niistä ei tule puuttumaan.

EMMA LAHTINEN

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...