Neljä opiskelijaa, neljä erilaista opintopolkua: ”Alanvaihto ei ole koskaan liian myöhäistä.”

Neljä opiskelijaa, neljä erilaista opintopolkua: ”Alanvaihto ei ole koskaan liian myöhäistä.”


Oman alan löytäminen on monelle haastava tehtävä, eikä valinta aina osu kerralla oikeaan. Myös sattumalla on usein näppinsä pelissä. Kaksi korkeakouluopiskelijaa sekä kaksi vastavalmistunutta kertovat omista koulutuspoluistaan, alavalinnoistaan sekä opiskelijaelämästään – peli ei suinkaan ole menetetty, mikäli oma opintopolku ei tunnukaan itselle alusta saakka oikealta. Erilaisista tarinoista huolimatta entisten ja nykyisten opiskelijoiden viesti on sama: opiskelijaelämästä kannattaa nauttia!

Elli Ahro opiskelee viestintää Göteborgin yliopistossa Ruotsissa

Tiesitkö jo lukion aikana, mihin haluat tulevaisuudessa opintojen osalta suunnata?

  • En tiennyt. Olin melko huolestunutkin asiasta, sillä suurin osa ympärilläni olevista kavereista tuntui tietävän tulevaisuutensa suunnan minua paremmin. Punnitsin mahdollisuuksia opiskella oikeustieteitä, kasvatustieteitä tai kieliä. 

Mitä nykyään opiskelet ja miten päädyit opiskelemaan juuri kyseistä alaa? Entä miten opiskelukaupunki valikoitui? 

  • Pidin opiskelujen jälkeen välivuoden työskennellen Lapissa, jonka jälkeen suunnittelin jääväni Rovaniemelle yliopistoon lukemaan oikeustieteitä. Kevään pääsykoelukuprosessin aikana kuitenkin tajusin, että kyseinen ala ei oikeastaan sovi minulle ollenkaan. Päädyin kaikessa hiljaisuudessa ystäväni innoittamana hakemaan kieliopintoihin Ruotsiin ja pääsin ilokseni ensimmäiseen hakuvaihtoehtooni Göteborgin yliopistoon opiskelemaan englantia. Valitsin englannin kielen, sillä olen aina menestynyt kieliopinnoissa ja kieltenopettajan ura tuntui erittäin mieluisalta ratkaisulta. Göteborg oli minulle ideaali kaupunki, sillä se oli juuri sopivan kokoinen, eikä sen arvostettu yliopisto myöskään ollut haitaksi.

Eroaako Ruotsin opiskelukulttuuri mielestäsi suomalaisesta?

  • Tähän on vaikea vastata, sillä en ole tutustunut suomalaiseen opiskelukulttuuriin kovin hyvin. Olen kuitenkin huomannut, että Ruotsissa on paljon vähemmän pakollista läsnäoloa kuin Suomessa. Tämä ei tietysti päde jokaisella alalla. 

Oletko ollut tyytyväinen valintaasi opintojen suhteen? 

  • Olen edelleen erittäin tyytyväinen, että päätin rakentaa pohjan yliopistouralleni englannin kielen kandidaatin tutkinnolla. Tutkintoa tehdessäni tajusin kuitenkin, että en halua rajoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksiani opiskelemalla ainoastaan opettajaksi. Opiskelin kandidaatin tutkinnon ohessa myös kansainvälisiä suhteita ja venäjän kieltä. Kun maisteriohjelma tuli ajankohtaiseksi, suuntasin opiskelemaan viestintää. Olen tällä hetkellä maisteriopintojeni puolessa välissä ja todella tyytyväinen valintoihini.

Miten päädyit vaihtamaan alaa? Oliko prosessi helppo? 

  • Kieliopinnoista viestinnän opintoihin oli helppo vaihtaa, sillä alat tukevat toisiaan. Prosessi oli melko helppo: minun tuli kirjoittaa motivaatiokirje ja esittää hyvä tutkintotodistus kandidaatin tutkinnosta.

Mikä opinnoissa on parasta? 

  • Se, että omia opintoja voi räätälöidä pakollisten kurssien ohella mielensä mukaisesti, jolloin oman opintotaipaleensa saa sovitettua tulevaisuuden suunnitelmiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten tärkeänä pidät opintojen ohessa suoritettua työharjoittelua?

  • Minulle työharjoittelu toi mukanaan täydellisen opintosuuntamuutoksen. Suoritin kandidaatin tutkintoon kuuluvan kieliharjoittelun viestintäpuolella, jossa pääsin osallistumaan kansainvälisen meripelastusharjoituksen valmisteluihin. Olin tuossa kohtaa jo alkanut punnita erilaisia mahdollisuuksia löytääkseni vaihtoehdon opettajaopinnoille. Mielenkiintoiset työtehtävät saivat minut kiinnostumaan viestinnästä ja otinkin sen jälkeen selvää mahdollisuuksistani alan vaihtoon. Mielestäni työharjoittelu on erittäin tärkeä osa opintoja, sillä siinä pääsee käyttämään teoreettisia oppejaan käytännössä ja sen vuoksihan ensisijaisesti opiskellaankin. 

Entä mitä vinkkejä antaisit tuleville opiskelijoille? 

  • Pidä vaihtoehdot avoinna opiskelemalla pakollisten kurssien ohella muitakin aineita.

Annamari Järviniemi valmistui psykologian maisteriksi keväällä 2020

Milloin keksit lähteä opiskelemaan juuri psykologiaa?

–   Tiesin suunnilleen lukion toisesta vuodesta eteenpäin, mihin haluan tulevaisuudessa opintojen osalta suunnata. Olin lukenut psykologiaa jo lukion alusta lähtien, mutta vasta vaihtovuoteni aikana Australiassa ymmärsin sen olevan oma juttuni. 

Miten päädyit kyseisen alan opintoihin? Entä miten opiskelukaupunki valikoitui?

–   Opiskelin psykologiaa Jyväskylän yliopistossa, josta valmistuin keväällä 2020. Päädyin alan opintoihin kiinnostuttuani vaihto-opiskeluvuoteni aikana siitä, miten ihmiset toisella puolella maapalloa käyttäytyvät. Halusin oppia ymmärtämään ihmisiä ja ihmisyyttä paremmin. 

Palattuani takaisin Suomeen päätin valita lisää psykologian kursseja ja kirjoittaa kyseisen aineen. Kirjoitusten jälkeen alkoi tarmokas pääsykokeisiin lukeminen, ja onnekseni pääsin opiskelemaan ensimmäiseen vaihtoehtooni Jyväskylään. Opiskelukaupunkivalinta oli alusta asti selkeä, sillä olin kuullut psykologianopetuksen olevan Jyväskylän yliopistossa erittäin laadukasta. Lisäksi valintaa vahvisti myös se, että poikaystäväni asui kyseisellä paikkakunnalla.

Oletko ollut tyytyväinen alavalintaasi?

–   Olen ollut erittäin tyytyväinen ja psykologia on tuntunut omalta jutulta. Koska ala on monipuolisesti sovellettavissa, ovat myös työllistymismahdollisuudet laajat. Jo opintojen aikana pystyi pohtimaan, millaisiin työtehtäviin tulevaisuudessa haluaa. 

Mikä oli opintojen paras osuus?

–   Opiskeluvuosissa ylipäätään kaikkein antoisinta oli mielestäni sosiaalinen elämä ja kaikki se, mitä tapahtui luentosalien ulkopuolella: lounaspöytäkeskustelut, yhteiset hetket, pohdinnat ja ajanvietto muiden opiskelijoiden kanssa. Se kasvatti sekä ihmisenä että tulevana ammattilaisena ja toimi hyvänä vastapainona varsinaiselle opiskelulle. Itse opintojen parhaaksi anniksi koin puolestaan kaikki maisterivaiheen käytännönläheiset kurssit.

Koetko opintojen aikana suoritetun työharjoittelun tärkeäksi?

–   Harjoittelut olivat ehdottomasti opettavaisimpia hetkiä sekä ylipäätään opintojen paras osuus. Toivoisin, että harjoittelujen määrää lisättäisiin entisestään. 

Entä millaisia neuvoja antaisit tuleville ja nykyisille opiskelijoille?

–   Opiskeluvuosista kannattaa ottaa kaikki ilo ja hyöty irti. Monella opiskelijalla on paineita valmistua ajallaan, mutta neuvoisin olemaan stressaamatta liikaa – nauttikaa opiskeluajasta! Toisena vinkkinä neuvoisin nostamaan opintolainaa, mikäli vähänkään siltä tuntuu. 

Kääntäjästä ensihoitajaopiskelijaksi*

Tiesitkö jo lukiossa, mitä aiot lähteä opiskelemaan?

–   En todellakaan tiennyt vielä silloin. Päätin noin pari kuukautta ennen yhteishaun alkamista, että haen opiskelemaan kääntämistä yliopistoon. Tuolloin ajattelin, että minulla olisi suhteellisen selvät sävelet, mutta opintojen edetessä totesin haluavani opiskella jotakin muuta. 

Mitä tällä hetkellä opiskelet ja miten päädyit opiskelemaan juuri kyseistä alaa? Oletko ollut tyytyväinen?

–   Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta ammattikorkeakoulussa ensihoitajaksi ja olen ollut tyytyväinen, ala tuntuu omalta jutulta. Tämä nykyinen koulutusvalinta oli kuitenkin vähän sattumankauppaa, sillä kolmantena yliopistovuonna ymmärsin haluavani opiskella jotain muuta kuin kääntämistä, mutta en ollut vielä keksinyt uutta vaihtoehtoa. Hoitoala tuli äitini ja ystävieni kanssa keskustellessa puheeksi ja innostuin ideasta.  

Miten päädyit vaihtamaan alaa? Oliko prosessi helppo? 

–   Opiskelin kolme vuotta yliopistossa ja tiesin jo toisen vuoden aikana, että kyseinen ala ei ole sitä, mitä tahdon loppuelämäni ajan työkseni tehdä. Olin useamman vuoden ajan miettinyt hakevani kandiksi valmistumisen jälkeen rajavartiokouluun, mutta lopulta sekään ei tuntunut täysin itselleni ideaalilta. Innostuksen hoitoalalle siirtymisestä sain oikeastaan sattumalta, mutta valinta on tuntunut oikealta. Alanvaihtoprosessia en kuvailisi kovin helpoksi, sillä kävin töissä ja luin pääsykokeisiin samaan aikaan. Se oli rankkaa, mutta koska motivaationi oli korkea, jäivät opiskelemani asiat melko helposti päähän. Vietin hakukevään aikana monia unettomia öitä, mutta jälkeenpäin olen todennut hakuprosessin ajattelemisen olleen lopulta raskaampaa kuin mitä se käytännössä oli. 

Mikä on opiskeluvuosissa mielestäsi parasta? 

–   Parasta on mielestäni se, että tietää vasta harjoittelevansa työelämässä tarvittavia taitoja ja mahdollisuuksia kehittää itseään on useita. Lisäksi kaikki tuntuu olevan vielä edessäpäin ja mahdollisuudet avoinna niin elämän kuin töidenkin osalta. 

Miten tärkeänä pidät opintojen ohella suoritettavaa työharjoittelua?

  • Erittäin tärkeänä. Etenkin tällä nykyisellä alalla suurin osa asioista on pakko opetella fyysisesti tekemällä. Minä ja moni opiskelijakavereistani ei opi ainoastaan pänttäämällä, vaan nimenomaan käytännön harjoittelun kautta. 

Mitä vinkkejä antaisit tuleville opiskelijoille? 

–   Ei kannata stressata liikaa tai kiirehtiä asioita. Kannattaa miettiä, mitä haluaa oikeasti tehdä ja ajatella myös laatikon ulkopuolelta: se, mitä on lapsesta saakka haaveillut opiskelevansa ei lopulta välttämättä olekaan se oma juttu. Tämän tajuaminen ei kuitenkaan ole maailmanloppu, sillä alaa on onneksi aina mahdollista vaihtaa. 

Juha Soukko, vastavalmistunut matkailualan restonomi 

Tiesitkö jo toisen asteen koulutuksen aikana, mihin haluat tulevaisuudessa opintojen osalta suunnata?

–   Suoritin kaksoistutkinnon, joka sisälsi sekä ammatillisia opintoja että lukiokursseja. Tuohon aikaan takaraivossani kyti idea psykologian opiskelusta, mutta se ei ollut vielä täysin satavarmaa. Päädyinkin lopulta hakemaan matkailualan restonomiopintoihin, mikä oli minulle ”täysi villi kortti”.  

Mitä opiskelit ja miten päädyit opiskelemaan juuri kyseistä alaa? Entä miten opiskelukaupunki valikoitui? 

–   Päädyin opiskelemaan restonomiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun Poriin, mutta en osaa täysin sanoa syytä juuri kyseisen alan valitsemiselle. Pääasia, että sain opiskelupaikan, muulla ei juurikaan ollut minulle tuolloin merkitystä. 

Oletko ollut opintoihisi tyytyväinen? 

–   Restonomin tutkinto on yleishyödyllinen korkeakoulututkinto ja kyllähän papereista aina hyötyä on. Mutta mitä tyytyväisyyteen tulee, niin ala ei ole kuitenkaan täysin sitä, mitä haluan loppuelämäni ajan tehdä. Luenkin parhaillaan psykologian pääsykokeisiin, haaveissani alanvaihto. 

Miten päädyit yrittämään alanvaihtoa? 

–   Vaikka psykologia on toisen asteen koulutuksesta asti kiinnostanut, en sitä jostain syystä pyrkinyt heti opiskelemaan. Tarvitsin aikaa ja minun täytyi hieman kasvaa ihmisenä, jotta olin valmis tekemään päätöksen alanvaihdosta. Jos jotkut tietävät jo lukion tai ammattiopintojen jälkeen, mitä haluavat tulevaisuudessa työkseen tehdä, minä tarvitsin siihen yhden korkeakoulututkinnon verran miettimisaikaa. 

Mikä on mielestäsi opiskelijaelämässä parasta? 

–   Tiivistettynä parasta oli ehdottomasti koko opiskelijakulttuuri, sillä tutustuin uusiin ystäviin ja sain pitää heidän kanssaan hauskaa niin opintojen kuin erilaisten tapahtumien merkeissä. Lisäksi muistoihin on jäänyt opiskeluajan tietynlainen huolettomuus. Kouluhommat tietenkin painavat päälle, mutta elämä on kuitenkin melko vapaata, eikä kiveen hakattua. 

Millaisia vinkkejä antaisit muille opiskelijoille? 

–   Kannattaa miettiä ja harkita, mitä alaa tahtoisi oikeasti lähteä opiskelemaan. Jos ei ole täysin varma valinnoistaan, ei välivuodenkaan pitämisestä ole mielestäni haittaa. Omassakin tapauksessa olisin voinut malttaa pohtia pidempään, millaisia töitä tahdon tulevaisuudessa tehdä. Ei alanvaihto koskaan kuitenkaan liian myöhäistä ole, mikäli siltä tuntuu. 

*Haastateltava toivoi pysyvänsä nimettömänä.


Teksti: Johanna Mäntylä

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...