Opiskelijan palautuminen

Tämän tekstin tarkoituksena on herätellä sinua pohtimaan sitä, minkä verran arjessasi on tilaa palautumiselle. Haluan korostaa, että en ole hyvinvoinnin asiantuntija tai palautumisekspertti, mutta olen joutunut itse opettelemaan kantapään kautta palautumisen merkityksen kuormituksen tasapainottamisessa ja siinä yhteydessä lukenut jonkin verran aiheita käsittelevää kirjallisuutta. Siksi tarkoituksenani onkin raottaa kuormituksen ja palautumisen suhdetta hieman ja lähinnä omasta näkökulmastani sekä tarjota lähteitä, joiden avulla pääset halutessasi itse tutustumaan aiheeseen lisää.

Palautumisesta on aiemmin yleensä puhuttu lähinnä huippu-urheilun ja vastaavan fyysisen suorituksen kontekstissa. Viime aikoina se on kuitenkin noussut puheenaiheeksi erityisesti silloin, kun puhutaan jaksamisesta ja toisaalta uupumisesta. Nuoren ja nuoren aikuisen fyysiset palautumisprosessit ovat huomattavasti nopeampia, kuin esimerkiksi keski-ikäisten tai ikääntyneiden. Siitä huolimatta myös nuorena on hyvä alkaa pikkuhiljaa ottamaan selvää siitä, millaiset palautumiskeinot arjessa ovat itselle sopivimpia. Näin työkaluja on jo olemassa siinä vaiheessa, kun palautumisprosessi alkaa hidastua tai jos arkeen tulee kuormituspiikki.

Mitä se palautuminen sitten oikein on? Palautumista voi kuvailla oman akun lataamiseksi takaisin yhtä täydeksi kuin se oli esimerkiksi ennen stressiä tai muuta kuormitusta. Kuormitus voi olla jotain ikävää, kuten monien opiskelutehtävien päällekkäinen kasautuminen tai jotain kivaa ja aktivoivaa, kuten esim. flow-tilaan pääseminen opiskellessa tai harrastuksissa. Moni opiskelija tekee opintojensa ohessa töitä ja harrastaakin tavoitteellisesti eikä välttämättä pysty edes pitämään kesälomaa kesätöiden vuoksi. Palautuminen saattaa jäädä siis vähälle ja siksi tästä aiheesta on mielestäni hyvä puhua myös opiskelijoiden näkökulmasta.

Sinänsä arjen aktiivisuudessa ja stressissäkään ei ole mitään vikaa, vaan ne ovat oikein tarpeellisiakin ilmiöitä parantamaan suorituskykyä silloin, kun niin tarvitaan. Ongelmia syntyy, jos ne pitkittyvät tai jos niiden vastapainoksi ei ole tarjolla palautumista ja lepoa. Itse hahmotan asian niin, että palautuminen tasapainottaa elämääni siten, että jaksan sitten halutessani myös puuhata, touhuta ja tarvittaessa jopa suorittaakin asioita. Koska ainakin omassa arjessani minulla on mahdollisuus uuvuttaa itseni jo pelkästään valtavalla määrällä jatkuvia ärsykkeitä, on palautumisprosessista pidettävä itse tietoisesti huoli.

Miten palautuminen sitten tapahtuu? Lähtökohtana on ihmisen fyysiset perustarpeet riittävälle unelle, ravinnolle ja liikunnalle sekä turvalliset ihmissuhteet. Koska kaikki me todennäköisesti tiedämme edeltävän jo valmiiksi, seuraavaksi onkin syytä pohtia, täyttyvätkö nämä perustarpeet arjessasi. Itselläni on ollut kausia, jolloin mikään edeltävistä ei ole toteutunut ja myös kausia, jolloin osa noista toimi ja joku taas ei. Tämä on tietyllä tavalla ihan tavallista; täydellisyyteen ei palautumisen optimoinnissa kannata pyrkiä, siitä seuraa vain turhaa kuormitusta.

Koen, että palautumista edistää kaikista eniten tietoisuus siitä, millaiset asiat arkea kuormittavat. Ovatko ne joitain ulkopuolelta tulevia ikävällä tavalla stressaavia tai muutoin kehoa ja mieltä aktivoivia asioita tai sisältä tulevia, esimerkiksi ankaria tai itseä tuomitsevia, usein toistuvia ajatuskulkuja? Kuinka voisin mahdollisuuksien mukaan vähentää näitä kuormitustekijöitä? Toinen asia, minkä tiedostaminen oman kokemukseni mukaan auttaa löytämään arkeen tasapainoa, on oman kehon ja sen tarpeiden kuulostelu. On olemassa lukemattomia eri keinoja laskea omia kierroksia ja se, mitkä tavat kenellekin sopivat, ovat luonnollisesti hyvin yksilölliset. Siinä, missä minä tarvitsen usein ärsykkeetöntä, hiljaista omaa tilaa, joku toinen palautuu ehkä parhaiten kevyen kävelylenkin avulla tai äänikirjaa kuunnellen. Tarve eri keinoille saattaa myös vaihdella sen mukaan, millaista kuormitusta taustalla on. Siksi uskonkin vakaasti siihen, että mitä enemmän meillä on niin sanottuja palautumistyökaluja omassa hyvinvointityökalupakissamme, sitä paremmin pystymme vastaamaan juuri siihen tarpeeseen, mikä itsellämme kulloinkin on.

Optimaalisimmillaan palautumista ja lepoa saadaan pitkin päivää, eli sitä ei missään nimessä kannata aikatauluttaa omaan kalenteriin ainoastaan viikonlopun kohdalle. Myös kesken opiskelu- tai työpäivän kannattaa ottaa lyhyempiä tai pidempiä taukoja ja irrottautua siitä, mitä on tekemässä. Lyhyetkin tauot edistävät palautumisprosessia.

Palautumiseen huomion kiinnittäminen ja sen opettelu on prosessi, jonka kanssa kannattaa olla kärsivällinen. On ihan ok, että itselle sopivat tavat eivät löydy hetkessä. Pikkuhiljaa arkeen kuitenkin voi tulla aiempaa enemmän voimavaroja sekä hyvinvointia ja uskoisin tämän kuulostavan suurimmalle osalle meistä aika mukavalta ajatukselta. Itse koen tärkeänä, että en huolehdi palautumisesta ainoastaan suoriutuakseni opinnoistani vaan voidakseni paremmin ylipäänsä. Alla löydät listan käyttämistäni lähteistä sekä muutamia Instagram- sekä podcast-suosituksia aiheen tiimoilta.

Lähteet:

Jaakkola, K. (2018). Palaudu ja vahvistu. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

Tuominen, S. Stressin ja palautumisen tasapaino – mitä sillä tarkoitetaan? Saatavilla https://www.firstbeat.com/fi/blogi/stressin-ja-palautumisen-tasapaino-mita-silla-tarkoitetaan/, viitattu 13.2.2021.

Hoffman, T. Miksi päivälläkin pitäisi palautua? Saatavilla https://www.firstbeat.com/fi/blogi/miksi-paivallakin-pitaisi-palautua/, viitattu 13.2.2021

Pennonen M (2016). Älä tingi tauoista. Saatavilla https://finla.fi/blogi/ala-tingi-tauoista-2/, viitattu 13.2.2021.

Suositukset jatkotutustumiselle:

kaisaj @ instagram

hannamarkuksela @ instagram

Väkevä elämä – Viisaampi mieli, vahvempi keho -podcastin jakso: Hanna Markuksela – Vireystilan säätely, kuormitus ja palautuminen

Psykopodiaa-podcastin jakso: 55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen.


Teksti: Tuija Raatikainen

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...