Opiskelijan ABC: Opintojen ajanhallinta

Korkeakouluopinnot vaativat opiskelijalta paljon oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä, eikä sitä mielestäni korosteta tarpeeksi uusille opiskelijoille, jotka aloittelevat opintojaan. Opintojen itsenäisyys ja vastuu saattavatkin tulla ikävänä yllätyksenä, ja tarpeeseen tulee taitoja, joita ei esimerkiksi lukio-opinnoissa juurikaan tarvittu. Myös opiskelutapoja tulee usein viilata tai jopa opetella kokonaan uudestaan. Hyvin pitkälle pääsee, kun kiinnittää huomiota ajanhallintaansa.

Jouduin itse opettelemaan ajanhallinnan taitoja vähän kantapään kautta. Siksi tässä postauksessa jaankin parhaat vinkkini korkeakouluopintojen ajanhallintaan:

Realistinen aikataulutus

Kuinka kauan sinulla menee esseen tekemiseen? Tai luentoon ja luentopäiväkirjan tekemiseen? Kuinka nopeasti pystyt lukemaan tenttiin tulevan kirjallisuuden? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, jotka opiskelija joutuu jossakin vaiheessa opintoja kohtaamaan aikatauluttaessaan opintoja. Tarvittava aikamäärä on yksilöllinen, joten jokaisen opiskelijan tulee arvioida asia omakohtaisesti. Kun opiskelijalla on jokin käsitys siitä, kuinka paljon aikaa eri kurssien sisältöihin menee, voidaan luoda realistiset aikataulut, johon voidaan sitoutua ja jossa hommat eivät kasaannu illaksi ennen tenttiä tai palautuspäivää.

Kursseihin tarvittavan aikamäärän arvioinnin jälkeen täytyy seuraavaksi pilkkoa kurssisuoritukset pienempiin osiin. Esimerkiksi tentteihin valmistautuessa voi pohtia, montako sivua pystyy päivässä tai viikossa lukemaan. Esseen tekemisen jakaisin esimerkiksi kolmeen osaan (tietenkin riippuen esseen laajuudesta):

  1. Lähdekirjallisuuteen tutustuminen ja muistiinpanojen tekeminen
  2. Esseen rungon ja sisältöjen valmistelu
  3. Esseen kirjoittaminen ja oikolukeminen

Kun kurssitehtävän pilkkoo helpommin käsitettäviksi osiksi, on sen aikatauluttaminenkin helpompaa. Näin kurssitehtävät eivät jää epämääräisiksi suuriksi möykyiksi mielen sopukoihin, vaan näkee konkreettisesti, mistä lähteä liikkeelle, ja mitä kurssin suoritus vaatii.

Kalenterin käyttö

Kun kurssitehtäviin tarvittava aikamäärä on arvioitu ja kurssitehtävät pilkottu sopiviin osiin, kannattaa seuraavana ottaa käyttöön kalenteri. Kalenterin rooli aikataulutuksessa saattaa kuulostaa turhankin itsestään selvältä, mutta olen itse kokenut kalenterin tärkeimmäksi tekijäksi ajanhallinnassa. Kalenteri voi hyvin olla fyysinen tai digitaalinen: kuuntele itseäsi, ja valitse sellainen tapa käyttää kalenteria, mikä toimii itsellesi. Monilla korkeakouluilla saattaa tulla automaattinen digitaalinen “lukujärjestys”, mutta olen kokenut fyysisen kalenterin parhaimmaksi itselleni.

Kalenterin rooli aikataulutuksessa korostuu varsinkin, jos opinnot ovat hyvin itsenäisiä. Tällöin päivät saattavat näyttää tyhjältä, vaikka todellisuudessa ne olisivat täynnä erinäisiä kurssitehtäviä, ryhmätöitä ja tenttiin lukemisia. Aikataulutusta helpottaa, kun sijoittaa eri kurssitehtävien vaiheet konkreettisesti kalenteriin nähtäville. Näin kalenterista muodostuu oma työskentelysi “lukujärjestys”, johon on helpompi sitoutua. Otetaan esimerkiksi aiemmin jäsentelemäni esseen työskentelyvaiheet:

  • Maanantai: klo 9–12: Tutustu lähdekirjallisuuteen
  • Tiistai: klo 9–11: Jäsennä esseeaihe, luo runko
  • Keskiviikko: klo 9–15: Kirjoita esseetä

Toisaalta aikataulutuksessakin kannattaa kuunnella itseään. Jollekin toimii päivälleen ja tunnilleen tarkka aikataulu, kun taas toiselle riittää viikoittaiset To do –listat. 

Opiskelu käytännössä

Käytännön opiskeluun löytyy varmasti yhtä monia vinkkejä, kuin on opiskelijoitakin. Yksi tekee muistiinpanoja, toinen keksii muistisääntöjä sekä –loruja ja kolmas harrastaa paniikkilukemista viimeisenä iltana toivoen tiedonjyvästen jäävän jotenkin mielen sopukoihin. Olen itse kokenut toimivimmaksi 45 min opiskelua, 15 min taukoa –opiskelutavan, jossa kirjaimellisesti opiskellaan 45 min, jonka jälkeen pidetään vartin tauko. Tauon jälkeen jatketaan opiskelua samalla syklillä. Näin jaksaa keskittyä paremmin itse tekemiseen, eikä opiskeluhetket veny koko päivän mittaisiksi istunnoiksi ilman taukoja. Opiskelun ajaksi puhelin kannattaa laittaa kokonaan pois tai lentokonetilaan, jotta siihen liittyviä häiriötekijöitä ei tule. Tämän sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä liian monet kerrat olen huomannut, että opiskeluun varatusta 45 minuutista puoli tuntia kuluikin puhelimen selaamiseen. 

Myös jonkin palkinnon keksiminen itselle on hyvä tapa motivoida itseään jaksamaan. Jollekin 15min tauko voi olla hyvä palkinto, mutta palkinto voi myös olla jakso lempisarjaa tai vaikkapa rivi suklaalevystä. Kun jaksaa työskennellä tietyn verran, saa palkinnon itselleen. 

Palautuminen ja jaksaminen

Omiin aikatauluihin tulee jättää tilaa myös levolle ja vapaa-ajalle. Opinnoissa jaksaminen on haastavaa, jos kalenteri on täynnä aamusta iltaan viikonloppuja myöten. Olen itse tehnyt rajanvedon sille, etten tee opintoihin liittyviä asioita enää tietyn kellonajan jälkeen, jolloin ilta jää vapaa-ajaksi. Pyrin myös pitämään kerran viikossa vähintään yhden täysin opinnoista vapaan päivän. Aikatauluissa pysyminen on haastavaa, sillä korkeakouluopiskelijalta eivät työt lopu kesken varsinkaan, jos rima opintojen suhteen on korkealla. Tällöin aikataulut voivat pahimmillaan olla täpötäynnä aamusta iltaan, eikä vapaita hetkiä (saati kokonaisia vapaapäiviä) välttämättä jää jäljelle. 

Oma kalenterini on opintovuodesta toiseen täyttynyt pahiten loppusyksystä sekä loppukeväästä, kun useiden kurssien deadlinet kasaantuvat. Aikataulujen tukkeutuminen voidaan kuitenkin välttää, jos esimerkiksi aloittaa työskentelyt ajoissa. Myös riman laskeminen auttaa, koska tällöin opintoihin ei kulu niin paljon aikaa. Oma jaksaminen on aikatauluttamisen tärkein kulmakivi, ja omalle ajalle ja levolle varatusta ajasta tulee pitää tiukasti kiinni. Hyvinvointi ja jaksaminen ovat opiskelijan tärkeimpiä voimavaroja, eikä niiden säilyttämisestä tai ylläpitämisestä puhuta läheskään tarpeeksi!

Rosa Parkkinen

Opiskelija, Tampereen yliopisto

Instagram: @rosaparkkinen

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...