Mihin työelämässä pitäisi suostua, mihin vetää raja?

Oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa asiakas, yhteistyökumppani tai työnantaja vaatii sinulta jotain, mihin suostuminen epäilyttää? Silloin haluaisit ehkä turvata omaa urakehitystäsi olemalla mahdollisimman joustava, mutta tarjottu palkkio tai vaadittu työteho tuntuu kohtuuttomalta. Mitä näissä tilanteissa pitäisi tehdä? Mitä niissä voi tehdä?

Minulla ei ole valmiita vastauksia näihin kysymyksiin. Jokaisen tilanne on yksilöllinen, ja lisäksi esimerkiksi työmuoto ja ammattiala tekee tilanteista todella erilaisia. Tässä tekstissä pohdin asiaa ensin itsensätyöllistäjien ja sitten työsuhteessa olevien näkökulmasta. Ensimmäisessä osiossa käsittelen aihetta käännösalan näkökulmasta, koska tiedän siitä eniten. Käsittelemäni asiat kuitenkin koskevat useita aloja, etenkin sellaisia, joilla kehityssuunta on kohti alustataloutta ja itsensätyöllistämistä. Toisessa osiossa esitetyt näkökohdat ovat nousseet esiin keskusteluissa, joita olen käynyt palkkatyössä olevien ihmisten kanssa.

Itsensätyöllistäjät

Käännösalalla varsin tyypillinen toimintamuoto on käännöstoimistot. Ne palkkaavat alihankkijoina itsenäisesti työskenteleviä kääntäjiä, jotka saavat valikoida tarjotuista toimeksiannoista itselleen sopivat käännöstyöt. Käännöstoimistot hoitavat projektinhallinnan ja yhteydenpidon asiakkaaseen ja ottavat oman osuutensa asiakkaan maksamista palkkioista. Se, paljonko asiakkaat maksavat käännöksistä, on usein tarkkaan varjeltu salaisuus. Kääntäjänä minä näen siitä vain toisen puolen: sen, paljonko minulle jää käteen tekemästäni työstä. Valitettavasti joidenkin käännöstoimistojen kääntäjille maksamat palkkiot eivät ole hääppöisiä.

Aloittelevana kääntäjänä joudun painiskelemaan tämän asian kanssa paljonkin. Yhtäältä pitäisi saada jalkaa oven väliin ja täytettä CV:hen. Siltä kannalta katsottuna kaikki toimeksiannot ovat kotiinpäin. Toisaalta meille kuitenkin yliopistokursseilla ja ammatillisissa koulutuksissa teroitetaan jatkuvasti, että liian alhaisiin hintoihin suostuminen polkee palkkioita koko alalla ja haittaa näin kaikkia kääntäjiä. Liian alhaisiin palkkioihin suostuminen kostautuu myös itselle, sillä yhteistyösuhteen alussa sovittujen hintojen nostaminen jälkeenpäin voi olla hyvin hankalaa, varsinkin jos toisena osapuolena on yritys, jolla on rajansa sen suhteen, paljonko he ovat valmiita alihankkijoille maksamaan.

Mihin siis pitäisi vetää raja? Kannattaisiko huonoihin työehtoihin suostua uran alussa, jotta saa kerrytettyä kokemusta ja pystyy vaatimaan parempia palkkioita ja enemmän kunnioitusta? Vai pitäisikö alusta asti pysyä tiukkana, tuntea oman työnsä arvo eikä joustaa siitä missään tilanteessa?

Jokainen joutuu punnitsemaan näitä asioita itse. Kyseessä on henkilökohtainen päätös, jossa on monta ulottuvuutta: alan eettiset periaatteet, omat moraalikäsitykset sekä omat tulo- ja uranrakentamiskysymykset. Jokainen joutuu vetämään omat rajansa itse sen perusteella, miten asian näkee ja miten epätoivoinen on työllistymisen suhteen.

Haluaisin kovasti esittää jaloa ja julistaa, etten ikinä suostuisi työtarjoukseen, joka ei vastaa vaatimuksiani ja että näin suojelen koko ammattikuntamme oikeuksia. Tietysti pyrin siihen, mutta todellisuus ei ole näin mustavalkoinen. Uutena alalle tulevana voi joskus olla todella vaikeaa esimerkiksi tietää, mikä on reilu hinta jostakin työstä. Oman alan tuntemusta onkin tärkeää kartuttaa, jotta pystyy arvioimaan työn kannattavuutta realistisesti.

Tosiasia kuitenkin on, että työllä olisi tarkoitus elää. Mitä järkeä on tarttua työtarjouksiin, joista saa vain lähinnä pahaa mieltä? Sen sijaan, että tuhlaisi aikaansa kannattamattomaan työhön, voi etsiä oikeita mahdollisuuksia viedä uraa eteenpäin ja yhteistyökumppaneita, jotka arvostavat ammatinharjoittajan asiantuntemusta. Joskus taloudellinen tilanne voi kuitenkin pakottaa suostumaan ehtoihin, joita ei koe reiluiksi.

On olemassa paljon erilaisia laskureita ja kaavoja, joilla omaa työtä voi hinnoitella. Ne ovat tietenkin varsin ala- ja työtehtäväkohtaisia. Itsensätyöllistäjät voivat esimerkiksi kuitenkin oman ammattitaitonsa ja alansa realiteetit huomioiden miettiä valmiiksi alimman hinnan, jolla on valmis tekemään tiettyä työtä. Jos sitten sattuu saamaan tarjouksen, joka alittaa tämän hinnan, voi punnita sen hyväksymisen hyötyjä ja miettiä, onko periaatteesta joustaminen kyseisessä tilanteessa perusteltua.

Palkkatyöläiset

Työsuhteessa olevien tilanne on hieman erilainen, sillä heitä suojaa työsopimus ja usein myös työehtosopimus. Silti palkansaajiltakin välillä vaaditaan asioita, joiden kohtuullisuutta voi miettiä. Työsuhteessa olevien ihmisten kanssa käymissäni keskusteluissa on usein käynyt ilmi, että käytännössä työnkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Pahimmillaan yksi ihminen hoitaa tehtäviä, joiden tekemiseen tarvittaisiin useampi työntekijä. Tällaisessa tilanteessa on oikeutettua miettiä, kuuluisiko ylimääräisistä työtehtävistä saada ylimääräinen korvaus.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös siitä, miten työntekijöiden usein odotetaan vastaavan esimerkiksi WhatsApp- tai Teams-viesteihin vapaa-ajallaankin. Tämä voi olla suuri stressitekijä, joka vaikeuttaa työstä palautumista. Yhtä lailla stressaavaa voi olla se, jos työnantaja vaatii jatkuvasti joustamista lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi ylitöiden tai työvuorojen muuttelun suhteen.

Mitä ongelmatilanteissa voi tehdä?

Eri alojen ja työpaikkojen tilanteet eroavat suuresti toisistaan. Yhteistä näille kaikille tilanteille on kuitenkin se, että työntekijän, olipa hän sitten itsensätyöllistäjä tai palkkatyöläinen, on hyvä tuntea sekä omat että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi työvuorojen muuttamista säädellään työaikalailla, joten työnantajien kohtuuttomat vaatimukset saattavat olla jopa laittomia.

Itsensätyöllistäjiäkin suojaa työlainsäädäntö, mutta monissa tilanteissa yrittäjä tai freelancer joutuu itse punnitsemaan sen, millaisiin työehtoihin on valmis suostumaan (esimerkiksi palkkiotason suhteen). Joskus joustaminen voi olla perusteltua, mutta sen hyötyjä ja haittoja kannattaa punnita tarkkaan tilannekohtaisesti. Lopulta jokainen tekee omat valintansa omien perusteluidensa pohjalta. Valinnoissa on avuksi se, jos on etukäteen miettinyt omia rajojaan yleisesti. Mihin olet valmis suostumaan? Mikä on sinulle ehdoton ei?

Myös omat ja työnantajien tai asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet kannattaa selvittää. Lisäksi voi olla hyödyllistä tarkistaa varalta, mistä saa apua ongelmatilanteissa. Työpaikoilla voi usein kääntyä luottamusmiehen tai vastaavan tahon puoleen. Myös ammattiliitoista ja yhdistyksistä saa neuvoja. Pääasia on se, että nämä kanavat ovat etukäteen tiedossa siltä varalta, että ongelmia ilmenee, jolloin tilannetta päästään ratkaisemaan nopeasti.

Toivottavaa olisi, että omia rajoja miettiessämme pitäisimme mielessä myös sen, mikä on alan ja ylipäätään työtä tekevien ihmisten yleinen etu. Valitettava totuus on, että jos suostumme tekemään työtä huonolla korvauksella ja huonoissa oloissa, sitä uskalletaan myös pyytää.


Mira Kainulainen

Kieli-intoilija ja englannin kääntäjä, jolla on kyltymätön tarve kehittää itseään, oppia uutta ja parantaa maailmaa.

Sähköposti: mira.kainulainen@outlook.com

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...