7 myyttiä yliopistosta ja 7 syytä, miksi ne eivät ole totta

1. Yliopisto-opiskelu vie kaiken ajan

Opiskeluun saa yliopistossa kulutettua täsmälleen niin paljon aikaa kuin jaksaa ja haluaa. Kuitenkin yksi keskeisimmistä taidoista, jota opiskelu kehittää alan asiantuntijuuden ohella on kyky aikatauluttaa ja hallinnoida arkeaan. Ei ole mielekästä käyttää kaikkea aikaansa tenttikirjojen läpi kahlaamiseen unohtaen samalla muun elämän – eivätkä useimmat yliopisto-opiskelijat niin toimikaan. Fiksusti aikatauluttamalla ja kyvyllä noudattaa luomiaan aikatauluja aikaa jää myös muulle elämälle. Vaikka opiskeltavaa on paljon, pallo on tämän myytin suhteen opiskelijalla itsellään. Opiskelija päättää aikataulujen lisäksi itse myös siitä, haluaako vain läpäistä kurssin vai tavoitella korkeinta arvosanaa. Lopullisen ammattitaidon kannalta rimaa hipoen läpäisty tentti ei kaada kokonaisuutta, vaan toimii opettavaisena kokemuksena.

2. Pärjätäkseen yliopistossa täytyy olla nero

Yleinen harhaluulo yliopistossa opiskelusta on se, että pärjäämiseen vaaditaan taivaita hipovaa älykkyysosamäärää sekä harrastuneisuuden tuomaa kirjaviisautta. Yliopisto-opiskelijoiden kirjo on kuitenkin valtava ja vastoin tätä myyttiä, yliopistossa menestyminen vaatii älyn sijaan paljon enemmän istumalihaksia. Kaikki myös aloittavat opintonsa täysin samalta viivalta, joten pärjääminen ei ole ennakkoon kartutetun päänsisäisen faktapankin varassa. Osaaminen ja tieteellinen ajattelu kehittyy koko opiskeluajan, eikä ole yhtäkään pätevää syytä, miksei tavallinen keskiverto-opiskelija voisi pärjätä yliopistossa. Opiskelussa tärkeintä on pitkäjänteisyys ja motivaatio, sillä kursseilla on usein laajat osaamistavoitteet eikä opetusmateriaalin määrässäkään turhaan säästellä. Materiaalin sisältö ei kuitenkaan ole yleensä mahdottoman hankalaa omaksua, vaan haasteena on suuri tietomassa, josta on osattava suodattaa tärkein oppisisältö ja omaksuttava se.

3. Yliopistossa ei opita mitään käytännön taitoja

Ei ole tavatonta kuulla väitettä, etteivät yliopistossa opiskelevat osaa tehdä mitään käytännössä. Väite on myytti, jossa on hieman perää. Yliopisto-opetus tähtää suurella osalla aloista nimenomaan teoriapuolen vahvaan hallintaan, joka antaa mahdollisuudet toimia erilaisissa asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Tästä syystä opetuksen painotus on usein teoriassa, mutta kukaan ei valmistu yliopistosta vailla käytännön taitoja. Vankka teoriapohja valmistaa opiskelijoita myös työelämässä tapahtuvaan käytännön taitojen oppimiseen, sillä kun teoria on hallussa, ei uuden menetelmän omaksumisen pitäisi tuottaa erityisiä haasteita.

Luentomuotoisen ja muutoin teoreettisen opetuksen ohella jokaisen alan tutkintoon kuuluu alan käytännön taitojen opiskelua. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan muun muassa harjoitteluiden ja kesätöiden kautta vahvistamaan käytännön osaamistaan ennen työelämään astumista. Yliopistossa ei välttämättä saa monia tilaisuuksia harjoitella käytännön taitoja varsinaisen opetuksen aikana, vaan taitojen omaksuminen on osittain opiskelijan itsensä vastuulla. Käytännön osaamista vaaditaan myös kandidaatintutkielmassa sekä viimeisessä opinnäytteessä eli gradussa – valmistuakseen opiskelijan on siis hallittava tieteellisen tutkimuksen tekemisen perusteet käytännössä.

4. Yliopistoon on mahdottoman vaikeaa päästä

Joka vuosi kauhistellaan, kuinka hakupainealoille sisäänpääsyyn vaaditaan liki virheetön rivi laudatureja tai yli-inhimillinen pääsykoesuoritus. On totta, että näille aloille sisään pääseminen on vaikeaa, mutta on myös paljon aloja, joille pääseminen ei vaadi vastaavaa ponnistelua. Lisäksi pienempiin yliopistoihin on vähemmän tunkua ja siten helpompaa päästä lähes alalle kuin alalle. Hakupainealoillekaan pääseminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, sillä siinä onnistuvat tuhannet joka vuosi. Yliopistoon pääseminen ei siis ole alasta riippumatta ylitsepääsemättömän vaikeaa vaan vaatii sinnikästä opiskelua ja istumalihaksia kuten itse yliopisto-opiskelukin.

5. Yliopistossa ei saa tukea opiskeluun

Moni ajattelee, että yliopistossa opiskelu on itsenäistä eikä siihen saa tukea ollenkaan. Tässä myytissä itsenäisyys on totta, mutta tuen puute ei. Vaikka opiskelu edellyttää omia ajanhallinnan sekä arviointikyvyn taitoja, eikä tarjolla ole esimerkiksi samanlaista opinto-ohjaajaa kuin lukiossa, tukea on saatavilla useilta eri tahoilta. Opiskelijoiden tukena ovat monet terveydenhuollon ammattilaiset, opintoneuvojat ja tuutorit. Yliopisto-opiskelijoille saattaa olla tarjolla yliopistosta riippuen erilaisia vertaisryhmiä esimerkiksi jännittämiseen. Lisäksi yliopistoilta löytyvät esimerkiksi tasa-arvovastaavat, jotka puuttuvat tilanteisiin, joissa opiskelija kohtaa epäasiallista käytöstä. Et siis ole yliopistossa yksin opintojesi tai mahdollisten ongelmiesi kanssa vaan voit saada niihin tukea jopa useammista lähteistä kuin peruskoulussa ja lukiossa.

6. Suomessa ei ole hyviä yliopistoja

Suomessa ei ehkä ole maailmalla mainetta niittäneitä huippuyliopistoja, mutta maailman mittakaavassa ei ole tarvetta häpeälle. Myytti ei pidä paikkaansa siitä huolimatta, ettei Suomessa yliopistojen taso ole kuuma keskustelunaihe samalla tavalla kuin esimerkiksi monissa Aasian maissa, joissa yliopistoja on valtava määrä ja oppilaitoksen valinnalla on ratkaiseva rooli urakehityksessä. Maamme yliopistot sijoittuvat kansainvälisissä vertauksissa hyvin ottaen huomioon, että kyseessä on näin pieni maa, jossa on vain muutamia yliopistoja. Lisäksi maamme yliopistoissa tehdään uraauurtavaa huippututkimusta monilla aloilla – olemme maailman kärkeä muun muassa syöpätutkimuksessa sekä metsätieteissä.

7. Yliopiston opetus on vanhanaikaista

Monella on pinttynyt käsitys yliopistosta antiikinaikaisen sivistyksen tyyssijana, jossa käytössä ovat edelleen tunkkaiset kirjat ja professoritkin ovat ikänsä puolesta lähinnä viime vuosituhannelle jumahtaneita fossiileja. Tämä myytti on kuitenkin täysin epätosi, sillä yliopistojen opetus seuraa aikaansa tarkasti. Käsityksemme yliopistoista pohjautuu turhan suurilta osin sarjoihin ja elokuviin, sillä todellisuudessa yliopistomaailma on aivan toisenlainen. Opiskelu tapahtuu pääasiallisesti sähköisin välinein, joten opetuksessa hyödynnetään internetin ja tietokoneen mahdollistamia ohjelmia sekä alustoja. Internetin ansiosta yliopisto-opetus pysyy helposti ajan tasalla, sillä käytössä on runsaasti ajantasaista dataa ja muiden yliopistojen tutkimuksia – opetus siis seuraa nykyisin aikaansa paremmin kuin koskaan ennen.


Teksti: Juuli Lehtinen

Juuli Lehtinen on tutkijasieluinen biologian fuksi Helsingin yliopistosta. Opiskelijaelämän sekä tieteen ohella häntä kiinnostavat luonto, taide ja kirjoittaminen.

Yhteystiedot:

Email: juulilehtinen@outlook.com
Opiskeluaiheinen Instagram-tili: @biologiksi
LinkedIn-profiili: Juuli Lehtinen

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...