Valitse leirisi: humanisti vai luonnontieteilijä?

Erityisesti yliopistomaailmassa on edelleen kaksi vahvasti jakautunutta koulukuntaa: humanistit ja luonnontieteilijät. Lisäksi yliopistoissa opiskellaan paljon muutakin, kuten taiteita, mutta vahvin vastakkainasettelu vallitsee humanistien ja luonnontieteilijöiden välillä. Jo lukiossa ohjaudutaan opiskelemaan jompaakumpaa suuntaa painottaen eikä tilanne muutu yliopistossa.

Yliopistoissa opiskeltavien pääaineiden väliset raja-aidat ovat vuosien varrella madaltuneet opintorakenneuudistusten myötä. Sivuaineopinnot ovat vaihtuneet valinnaisiksi kokonaisuuksiksi, mikä tarjoaa enemmän liikkumavaraa mielenkiinnonkohteiden mukaan. Läheisesti toisiinsa kytkeytyvillä aloilla liikkuvuus toteutuu paremmin, mutta mikäli ylitettävänä on humanismin ja luonnontieteiden välinen kuvitteellinen muuri, liikkuvuus vaikeutuu ja vähenee. Usein humanistit ja luonnontieteilijät opiskelevat saman yliopiston sisällä eri kampuksilla tai vähintään kampusalueiden vastakkaisilla puolilla – jako kuvaa erinomaisesti alojen jakautuneisuutta.

Humanististen ja luonnontieteellisten opintosuuntien eritteleminen on tietenkin myös tarpeellista ja mielekästä. Esimerkiksi tutkimusryhmät ja -yksiköt koostuvat usein niin kutsuttujen naapurialojen asiantuntijoista sekä opiskelijoista, jolloin on käytännöllistä ylläpitää yhteyksiä näiden alojen välillä niin henkisellä kuin logistisellakin tasolla.

Erittely ei kuitenkaan aina tue tutkimuksen monipuolisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisin tehdään paljon poikkitieteellistä ja soveltavaa tutkimusta, jossa tarvitaan sekä humanistisen että luonnontieteellisen puolen asiantuntijoita – pelkät naapurialat eivät siihen riitä. Ilmastonmuutos on täydellinen esimerkki suuresta ongelmasta, jolla on valtavasti erilaisia ulottuvuuksia. Jotta koko ilmiötä voidaan ymmärtää ja tutkia, täytyy hyödyntää runsain mitoin poikkitieteellistä osaamista. Nykyisin humanistit ja luonnontieteilijät tekevät jo tuttavuutta edellä mainituissa poikkitieteellisissä ponnistuksissa, mutta vieläkään ei ole tavanomaista, että samalla ihmisellä on kummankin puolen osaamista.

Välillä jaottelua humanisteihin ja luonnontieteilijöihin tehdään jopa saman oppiaineen sisällä – esimerkiksi maantieteessä osa opiskelee luonnontieteisiin vahvasti nojaavaa luonnonmaantiedettä ja osa humanistiseen suuntaan kallellaan olevaa kulttuurimaantiedettä. On kuitenkin selvää, että ymmärtääkseen toista näistä opintosuunnista on ymmärrettävä myös toista. Tällaiset alat sopivat nykyisessä järjestelmässä nimenomaan sellaisille, jotka haluavat olla tekemisissä sekä luonnontieteiden että humanististen tieteiden kanssa.

Nykyisinkään ei siis ole pakko tiukasti valita omaa koulukuntaansa vaan on mahdollista löytää aloja, joilla pääsee kosketuksiin kummankin kanssa. Aloja voisi kuitenkin olla enemmän, sillä harva kokee mielenkiintoisena vain luonnontieteet tai humanistiset tieteet. Nykyjärjestelmän aloja, joilla molempien osaamisesta on hyötyä, ovat maantieteen lisäksi muun muassa ympäristötiede, psykologia ja logopedia.

Erottelu luonnontieteilijöiden ja humanistien välillä ei kuitenkaan rajoitu vain yliopistoon, vaan se alkaa jo toisella asteella. Luonnontieteilijät ja humanistit erotellaan nykyisellään vahvasti jo lukiossa, sillä todistusvalinnan pisteytykset ohjaavat valitsemaan omaa erikoistumissuuntaa varhain eikä lukujärjestykseen välttämättä mahdu luonnontiedeaineita, humanistisia aineita ja kieliä yhtä aikaa. Varhainen erikoistuminen ei aina anna mahdollisuuksia tutustua useisiin oppiaineisiin, sillä jo lukion ensimmäisenä vuonna tulisi pitkälti tietää, mitkä aineet opiskelija sisällyttää ylioppilastutkintoonsa ja keskittyä niihin.

Kilpailu opiskelupaikoista on painottunut yhä enemmän ylioppilasarvosanoihin. Sen myötä on ilmeistä, ettei lukioaikana ole enää mielekästä opiskella aineita niin sanotusti huvin vuoksi ilman aikomusta suorittaa aineen ylioppilaskoetta, sillä se vie aikaa ja energiaa tärkeämmiltä aineilta. Monien kohdalla nykyinen lukio- ja valintajärjestelmä tarkoittavat siis erikoistumista jo varhain.

Lisäksi luonnontiedeaineiden ja humanististen aineiden välillä suosio jakautuu yhä epätasaisemmin, koska alasta riippumatta valintapisteitä todistusvalinnassa saa parhaiten luonnontiedeaineista. Tästä syystä moni humanistisista aineista enemmän pitävä opiskelija päätyy kuitenkin sisällyttämään ylioppilastutkintoonsa luonnontiedeaineita. Kiinnostus ei siis enää ole niin merkittävässä osassa ylioppilastutkintoaineiden valinnassa, koska yhteiskunnassamme luonnontieteiden ja humanististen aineiden arvostus on hyvin eri tasolla.

Yliopistojen sisällä luonnontieteilijöiden ja humanistien välinen kuilu tulee siis mitä todennäköisimmin kaventumaan vuosien varrella luonnostaan. Toisella asteella kuilu kuitenkin kasvaa yhä suuremmaksi, eikä tämän kehityskulun pitkän aikavälin seurauksia ole vielä päästy näkemään. Lukiokoulutuksen on tarkoitus olla yleissivistävää, eli peruskoulun tavoin tarjota opiskelijoille perustiedot monista aineista. Tulevaisuudessa varhainen erikoistuminen saattaa kuitenkin vaikuttaa tämän tavoitteen toteutumiseen, sillä on ikään kuin valittava leirinsä ja pysyttävä valinnassaan, jottei opiskelukuorma paisu liian suureksi. Aika näyttää, miten koulutuskenttä ja toisaalta työelämä muuttuu, kun toisaalta erikoistuminen lisääntyy, mutta samanaikaisesti laaja-alaista osaamista arvostetaan.


Teksti: Juuli Lehtinen

Juuli Lehtinen on tutkijasieluinen biologian fuksi Helsingin yliopistosta. Opiskelijaelämän sekä tieteen ohella häntä kiinnostavat luonto, taide ja kirjoittaminen.

Yhteystiedot:

Email: juulilehtinen@outlook.com
Opiskeluaiheinen Instagram-tili: @biologiksi
LinkedIn-profiili: Juuli Lehtinen

Vastaavanlaiset artikkelit

Viimeisimmät julkaisut

Suositellut työpaikat

Automaalari Tampereelle

Haemme asiakkaallemme automaalaria Espooseen.Etsimme reipasta, innokasta henkilöä jonka tärkein ominaisuus on halu ja hyvä asenne autoalaa kohtaan. Voit olla automaalariuran alkupäässä tai kokeneempi alan koulun...

Rakennusinsinööri Turkuun

Etsimme asiakasyrityksellemme suorarekrytointina rakennusinsinööriä vakituiseen työsuhteeseen Tampereelle. Asiakkaamme liikevaihto on tällä hetkellä noin 10 Meur vuodessa ja yritys on kovassa kasvussa. Kasvun myötä heidän matalaan...

Rengasasentaja Ouluun

Etsimme RENGASASENTAJIA kevätsesonkiin usealle eri Vantaan toimipisteelle! Etsitkö fyysistä työtä, jossa on mahdollista tehdä paljon töitä koko sesongin ajan mukana porukassa, jossa ei tekemisen meininkiä...